Isä, olisiko tänään hyvä päivä lukea?

Mitä sitä voisi lukea?
Maailmassa on niin paljon kirjoja!
Jos valittu ei sitten kiinnosta,
täytyykö aloittaa toinen kirja ihan alusta?
Entä pitääkö koko kirja lukea
eikö voida katsoa vain kuvia
tai saako edes vähän yli hyppiä ja huijata?
”Voisitko iskä tänään vähän lukea?”
Pyytää pieni nalle kainalossa iltasatua.
Kohta ne juoksee jo pitkin kyliä,
vielä hetki aikaa on tarjota syliä.

On ollut ilo tavata monta isää, joille iltasatu tai muu yhteinen lukuhetki lapsen kanssa on kiinteä osa arkea. Vielä hienompaa on ollut ehkä huomata se, että näissä kohtaamisissa ei olla puhuttu lukemisen hyödyistä, vaan siitä, mitä kaikkea yhteinen lukuhetki antaa isälle! Kuten Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto totesi, hyvän lastenkirjan parissa viihtyvät sekä lapset että vanhemmat ja lukuhetki palkitsee molemmat! Vaikka lapselle lukeminen vaatiikin väsyneenä tai arjen kiireessä tietoisen päätöksen, on lopputulos usein enemmän kuin osiensa summa. Ne isät, jotka lukevat lapsilleen, tekevät sitä siksi, että se on oikeasti kivaa!

Tällä viikolla lukevan miehen mallia Kiedo meidät tarinaan -kampanjassa ovat näyttäneet Antti Niskanen, Eetu Laurikainen, Otto Virkkula, Juuso Vainio, Tuomas Kurttila, Mikko Kalteva ja Henri Halkola lukutuokioilla sekä Taneli Kärmeniemi, Marko Lamminmäki, Jouko Huttunen ja Timo Koivisto kertomalla omasta arjestaan ja tavoistaan lukea. Sen lisäksi, että Tarinatiimi kiittää teitä, haluan välittää teille kiitoksen myös lapsilta: Se, mitä teitte, on ollut hienoa ja merkityksellistä! Olen kuullut useammakin palautteen, kuinka lukutuokioissa on ollut vain yksi huono puoli; ne ovat olleet kuulemma liian lyhyitä! Olemme tehneet kaikista viikoin tuokioista nyt soittolistan YouTubeen, joten sieltä löytyy nyt pari tuntia tarinointia. 

Toivomme kuitenkin, että kampanja olisi herättänyt myös ne isät ja miehet, jotka eivät vielä jostain syystä lue joko omalle tai vaikkapa sukulaislapselle! Vaikeinta on ehkä aloittaa, löytää se hetki tarttua kirjaan ja oma tapansa lukea. Osalle lukeminen on helppoa, vaikkapa omasta lapsuudesta saadun mallin kautta. Mutta kaikille se ei ole ollut sitä, osalle lukeminen vaatii hieman aikaa, vaivaa ja opettelua. Se on kuitenkin mahdollista, juuri Sinä pystyt siihen! Tietäsi helpottaaksemme olemme keränneet tämän viikon esimerkkiä näyttäiden isien vinkkilistan.

Isien vinkkilista lukemiseen

  • Lue sellaista kirjaa, mistä myös itse pidät! Esimerkillä ja omalla innostuksellasi on valtava voima! (Jos et tiedä, mistä kirjasta aloittaisit, katso alta lista miesten suosittelemista kirjoista!)
  • Jo ihan pienelle vauvalle voi lukea! Lue ääneen vaikka sanomalehteä tai Bilteman kuvastoa, kunhan luet!
  • Kirjasta on moneksi! Se sopii hetkiin, jolloin olisi tärkeää rauhoittua (kuten iltaan) tai jolloin täytyisi malttaa hetki odottaa. Kokeile, jos et usko!
  • Tee lukemisesta tapa ja päätä, että vaikka joka ilta luetaan hetki, pienikin, oli mikä oli!
  • Lukeminen johtaa usein mielenkiintoisiin ja oivaltaviin keskusteluihin lapsen kanssa. Jos haluat jakaa tai opettaa lapselle jotakin itsestäsi tärkeää, niin etsi aiheeseen liittyvä lastenkirja!
  • Lukeminen on myös oiva tapa olla lähellä lasta ja se on usein myös lapsille todella tärkeää.
  • Kirjojen avulla voi käsitellä lapsen elämässä tapahtuvia merkittäviä asioita. Oli se sitten mitä tahansa, yleensä aiheeseen kuin aiheeseen löytyy kirja. Kannattaa kysyä kirjastosta (tai googlettaa!)
  • Lukeminen on helppoa, jos itsellä on kokemus siitä, kuinka kivaa oli, kun joku lapsena luki. Jos tämmöistä kokemusta ei ole, niin lukeminen saattaa vaatia vähän opettelua. Se on kuitenkin lapselle niin merkityksellistä, että siihen kannattaa käyttää vähän aikaa ja vaivaa! 
  • Lukeminen on helppo aloittaa vaikka lasten runokirjoista tai kuvakirjoista! Niissä tekstit ovat lyhyitä ja aluksi voi vaikka keskittyä katselemaan pelkästään kuvia.
  • Isän tarjoamalla mallilla on suuri vaikutus lapseen. Jos luet ja näytät esimerkkiä, niin todennäköisesti myös lapsesi innostuu lukemisesta! Ja lukemisella on paljon hyötyjä! Satsaa siis lapsesi tulevaisuuteen.
  • Lukemisen ei tarvitse olla niin vakavaa. Lapsista voi olla hauskaa, jos muutat sanoja tai hassuttelet, ja lapsen tehtävänä on saada sinut kiinni ”huijaamisesta”.
  • Voit ja saat keksiä oman tapasi lukea. 

Osana Kiedo meidät tarinaan -kampanjaa keräsimme miehiltä vinkkejä kirjoista, joita he ovat lukeneet lasten kanssa (ja pitäneet siitä!) Tässä kolmen kärki ja muutama vinkki vielä siihen päälle:

Isien kirjavinkit

  1. Ykköspaikan veivät Mauri Kunnaksen  kirjat! Mauri Kunnaksen kirjoista löytyy paljon katseltavaa ja monenlaisia tarinoita. Herra Hakkaraisen etsiminen jokaiselta aukeamalta kuuluu lukukokemukseen! Valitsemalla lukuhetkeen jonkin kuvakirjan Kunnaksen laajasta tuotannosta, ei valinta voi mennä pieleen!
  2. Kakkospaikan isien kirjavinkkauksessa vei Tatu ja Patu-kirjasarja. Nämä naurattavat usein sekä lasta että isää, mikä ei ole ollenkaan huono asia!
  3. Jos kirjan kannessa lukee Risto Räppääjä, niin yleensä myös tällöin huumori on taattua. Risto Räppääjä -kirjat veivät siis tässä kilpailussa pronssimitalin.
  4. +++ Muita kirjasarjoja, joita erityisesti isät tykkäävät lukea: Siiri-kirjat, Maukka ja Väykkä, Kapteeni Kalsari, Mikko Mallikas, Miina ja Manu sekä Pekka Töpöhäntä.
  5. Vinkki vitonen, seuraavan lapsen kanssa luettavan kirjan voi valita yllä olevasta listasta tai sitten voi vaikka piipahtaa lapsen kanssa kirjastossa ja antaa joko lapsen valita kirjan tai valinnan voi tehdä yhdessä! Tärkeintä on, että lukee, tosin lukuhetki on itselle mielekkäämpi, mieluisampi ja todennäköisemmin toistuva, jos valitsee kirjan, jonka parissa myös itse viihtyy.

Ihanaa isänpäivää kaikille Suomen isille!
toivottaa Tarinatiimi

5 vinkkiä (paluu)muuttoon kirjaston käytäville (myös lapsi kainalossa)

Lapsuudessani meidän kylän kirjasto oli mielestäni hauska ja vähän jännittävä paikka. Vanhaan teollisuushalliin rakennetussa kirjastossa oli korkeat huoneet, isot ikkunat ja loputtomat hyllyt täynnä erilaisia kirjoja. Käytävä tuntui tosi pitkältä ja hauskuutin itseäni selailemalla aivan perimmäisten nurkkien kirjoja. Jossain vaiheessa aikuisikää kirjastossa käyminen alkoi tuntua oikeasti jännittävältä – ja tällä kertaa ei-mukavalla tavalla. Hävetti, sillä lainat myöhästelivät herkästi ja maksuja oli kertynyt. Kirjojen lainaaminen alkoi tuntua siinä määrin raskaalta, että se jäi.

Pari vuotta sitten muutin uudelle asuinalueelle ihanan kirjaston äärelle ja silloin päätin että nyt palaan takaisin kirjastoon ja selvitän mikä tässä mättää. Ja tällä kertaa onnistuin! Lapsen syntymän myötä kirjaston käyttö on vain kasvanut ja siitä on tullut meille yhteinen mukava juttu.

Kirjasto on aivan lyömätön idea – hyllyt täynnä upeaa materiaalia niin lapsille kuin aikuisille, ilmaiseksi! Sitä ei kannata missata. Tässä siis omaan kokemukseen pohjautuvani vinkit kirjastoon (paluu)muuttajille, myös silloin kun mukana on lapsi.

1. Netissä voit hoitaa lähes kaiken!

Nykyään kirjaston nettisivuilla voi hoitaa omilla tunnuksillaan kaiken: uusia lainat (viisi kertaa jopa!), varata kirjoja (tämä on nykyään ilmaista) ja maksaa maksut. Tunnuksina toimii kirjastokortin numero ja pin-koodi. Pin-koodin saat pyytämällä kirjastosta, jos sinulla ei sellaista vielä ole.

Ja niistä maksuista: eniten hävetti mennä kysymään kirjaston henkilökunnalta, että onko niitä maksuja ja kuinka paljon. Oikeastihan tässä ei ole mitään hävettävää. Kirjaston henkilökunta on siellä meitä asiakkaita varten ja he ovat taatusti nähneet yhden jos toisenkin, jolla on maksuja kertynyt. Jos tämä kuitenkin tuntuu jännittävältä, voi tiskiltä pyytää vaan tunnukset nettiin ja käydä kuittaamassa maksut netin kautta.

Vinkki: Kirjastokortin numeron voi tallentaa esimerkiksi puhelimen muistiinpano-sovellukseen tai lähettää itselleen viestinä. Näin välttyy lompakon kaivamiselta ja näpyttelyltä kun pitkähkö numero on nopea kopioida, jos kirjautuu kirjaston sivuille puhelimella. Turvallisuussyistä pin-koodi kannattaa pitää erillään.

2. Eräpäivämuistutukset saa sähköpostiin

Jos sinulla on kirjaston tiedoissa sähköpostiosoite, saat lainojesi eräpäivämuistutukset sähköpostiisi. Kirjastoihin on mahdollisuus palauttaa kirjoja myös palautusluukun kautta aukioloajan ulkopuolella.

Vinkki: Jos ei mitenkään ehdi palauttaa kirjoja määräpäivään mennessä, suosittelen uusimaan lainat netissä (jos niissä ei ole varauksia).

3. Kirjaston henkilökunta on sinua varten!

Kirjaston henkilökunta on aivan mielettömän mukavaa. Taannoin hukkasin erään kirjan enkä ahkerista etsinnöistä huolimatta löytänyt sitä mistään. Menin itku kurkussa pahoittelemaan tilannetta ja kysymään korvausasioista. Sain niin lohdullista ja upeaa palvelua! Eikä korvaushintakaan ollut lopulta päätä huimaava.

Kirjaston työntekijät auttavat mielellään niin lainaamiseen liittyvissä pulmissa ja kysymyksissä kuin etsimään jotain tiettyä kirjaa tai ylipäänsä luettavaa. He ovat oman alansa ammattilaisia ja asiantuntijoita, joita kannattaa todella hyödyntää!

Vinkki: Jos jotain tiettyä kirjaa ei löydy omasta lähikirjastosta, sen voi varata netistä omaan kirjastoon. Saat tekstiviestin, kun kirja on noudettavissa. Helppoa ja ilmaista!

4. Lapselle saa oman kirjastokortin

Alle 15-vuotias saa oman kirjastokortin maksutta huoltajan suostumuksella. Vanhemman maksuja tai korttia ei tarkasteta tässä yhteydessä, joten jos haluat lainata lapsellesi kirjoja, myös lapselle saa oman kortin. Jos oma tai lapsen kortti on hukkunut, uusi kortti maksaa 2 euroa.

Vinkki: Lapselle ei kerry lastenkirjoista myöhästymismaksuja, vaikka kirjoja ei aina muistaisikaan palauttaa ajoissa!

5. Elämän äänet ovat sallittuja myös kirjastossa!

Minuun on iskostettu vahvasti se, että kirjastossa pitää olla hiljaa ja kuiskailla. Nykyään monissa kirjastoissa on merkitty hiljaiset tilat, jotka on tarkoitettu työskentelyyn ja hiljaisuuteen. Toki kirjastossa ollaan rauhassa, ei juosta ja huomioidaan muut asiakkaat, mutta normaalilla äänellä puhuminen on täysin sallittua. Jos lapselle tulee itku tai harmi, niin sekin on täysin luonnollista eikä kirjastosta tarvitse lähteä juoksujalkaa ulos.

Vinkki: Monissa kirjastoissa järjestetään lapsille erilaisia satutunteja. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta!

Siispä avoimin mielin kirjastoa tutkimaan!

Vierailijan kynästä: Lukemattomat tarinat odottavat lukijaa

kirjoittanut prof. Marja-Kristiina Lerkkanen

Minkä
kirjan luit viimeksi? Mitä ajatuksia ja tunteita se sinussa herätti? Odotatko
jo seuraavaa hetkeä, jolloin voit tarttua tarinaan uudelleen vai onko sinun
vaikea löytää aikaa lukemiselle? Tunnistatko, mistä kiinnostuksesi lukemiseen
kumpuaa?

Varhaisilla
lukuhetkillä on tärkeä merkitys lukuinnon herättämisessä. Aikuisen lukiessa
lapselle jaetaan tunnekokemuksia ja ajatuksia ja lapsen sanavarasto ja maailmankuva
laajenee. Se myös innostaa lasta itsenäiseen kuvakirjojen ja tekstien
tutkimiseen. Lapset, jotka jo varhaislapsuudessa ovat saaneet lukemisen
malleja, kiinnostuvat kirjoista.

Lukeminen
vaatii kuitenkin aikaa. Hiljaisia hetkiä, joissa on mahdollisuus keksittyä tarinan
äärelle. Antaa mielikuvituksen lentää. Keskustella kirjan tapahtumista. Jakaa
yhteinen seikkailu tai hämmästyksen kohteet. Nauttia yhteisesti koetusta
hetkestä kirjan äärellä.

Onneksi
meillä Suomessa edelleen arvostetaan lukemista, sillä lasten lukutaidon perusta
luodaan varhain. Aikuisten omalla esimerkillä ja asenteella lukemista kohtaan
on havaittu olevan tärkeä merkitys lapsen kiinnostuksen heräämiselle. Lapselle,
jolle on luettu paljon, myös luetun ymmärtäminen on usein helpompaa. Silloin
lukuinto syttyy herkemmin, mikä puolestaan johtaa lukijaksi sitoutumiseen ja
edelleen taitavan lukijan polulle.

Jotta voi syntyä kiinnostus lukemista kohtaa, kirjoja tulee olla helposti saatavilla. Tartu tarinaan -hankkeessa pyritään edistämään kirjojen pariin pääsemistä. Hankkeen lukuboksit sisältävät paitsi kirjoja selattaviksi ja luettaviksi niin myös vihjeitä siitä, miten tekstejä voi lasten kanssa lukea ja käsitellä niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa.

Lisäksi
meillä on Suomessa maailman tihein kirjastoverkko, joka mahdollistaa helpon
pääsyn kirjojen äärelle. Kirjaston käytön on havaittu olevan yhteydessä ennen
kaikkea myönteisiin asenteisiin ja motivaatioon lukemista kohtaan. Säännölliset
kirjastokäynnit vanhempien kanssa ovat lapselle arvokkaita yhteisiä kokemuksia.
Kirjaston käyttö tarjoaa lapselle paitsi laajan ja monipuolisen kirjatarjonnan,
myös ensimmäisiä päätöksenteko- ja itsemääräämismahdollisuuksia. Tämä vahvistaa
lapsen osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden kokemuksia.

Suomessa
on vahva iltasatujen lukemisen perinne. Tutkimushavaintojemme mukaan alle
3-vuotiaiden lasten perheistä 84 prosenttia harrastaa iltasatujen lukemista
lähes päivittäin, mutta jo 6-vuotiaille iltasatuja luetaan selvästi harvemmin. Vanhempien
ja lasten ajasta kilpailevat nykyään monet asiat. Vielä 3-vuotiaat katsovat
enemmän kirjoja kuin televisiota, mutta useammin televisiota kuin kännykkää tai
muita mobiililaitteita. Sen sijaan 6-vuotiailla television katsominen on
ohittanut kirjojen lukemisen ja erilaisia mobiililaitteita käytetään selvästi
enemmän kuin luetaan kirjoja. Vanhemmat voivat ajatella, että kun lapsi oppii
itse lukemaan niin hänelle ei tarvitse enää lukea ääneen. Kestää silti vielä
melkoisen pitkään, ennen kuin lapsen lukutaito on niin hyvä, että hän pystyy
itse lukiessaan seuraamaan kertomuksen monimutkaisia juonenkäänteitä ja
nauttimaan lukemastaan. Juuri tässä vaiheessa, kun lapsen oma lukutaito on
vasta vahvistumassa, hän hyötyy erityisen paljon ääneen lukemisen hetkistä.

Kaikki
lapsen varhaiset lukemiseen liittyvät kokemukset kotona ja päiväkodissa yhdessä
selittävät lapsen lukemisen sujuvuutta ja lukuintoa myöhemmin koulussa. Kun vanhemmat
kysyvät käytännön neuvoja siitä, kuinka he voisivat tukea lapsensa lukutaidon
kehitystä, voisi tuen tiivistää kolmeen keskeiseen toimintoon: (1) Lue lapselle.
(2) Lue lapsen kanssa. ja (3) Kuuntele, kun lapsi lukee. Lukiessa syntyy
aikuisen ja lapsen välille yhteenkuuluvuuden tunne, joka tuottaa mielihyvää
molemmille. Jaettu kokemus kirjan äärellä antaa myös yhteistä keskusteltavaa.
Yksinkertaisilla asioilla kuten mukavalla asennolla, kirjan ääreen
käpertymisellä ja television ja kännykän sulkemisella saadaan alulle lukemisen rutiineja.
Ne edistävät myös lapsen keskittymiskykyä, jota tarvitaan kaikissa
oppimistilanteissa. Kun lapsi oppii itse lukemaan, aikuisen kuunteleva läsnäolo
kannustaa lasta harjoittelemaan itse.

Tartu tarinaan yhdessä
lapsen kanssa. Lukemattomat yhteiset seikkailut odottavat.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori.