kirjoittanut prof. Marja-Kristiina Lerkkanen
Minkä
kirjan luit viimeksi? Mitä ajatuksia ja tunteita se sinussa herätti? Odotatko
jo seuraavaa hetkeä, jolloin voit tarttua tarinaan uudelleen vai onko sinun
vaikea löytää aikaa lukemiselle? Tunnistatko, mistä kiinnostuksesi lukemiseen
kumpuaa?
Varhaisilla
lukuhetkillä on tärkeä merkitys lukuinnon herättämisessä. Aikuisen lukiessa
lapselle jaetaan tunnekokemuksia ja ajatuksia ja lapsen sanavarasto ja maailmankuva
laajenee. Se myös innostaa lasta itsenäiseen kuvakirjojen ja tekstien
tutkimiseen. Lapset, jotka jo varhaislapsuudessa ovat saaneet lukemisen
malleja, kiinnostuvat kirjoista.
Lukeminen
vaatii kuitenkin aikaa. Hiljaisia hetkiä, joissa on mahdollisuus keksittyä tarinan
äärelle. Antaa mielikuvituksen lentää. Keskustella kirjan tapahtumista. Jakaa
yhteinen seikkailu tai hämmästyksen kohteet. Nauttia yhteisesti koetusta
hetkestä kirjan äärellä.
Onneksi
meillä Suomessa edelleen arvostetaan lukemista, sillä lasten lukutaidon perusta
luodaan varhain. Aikuisten omalla esimerkillä ja asenteella lukemista kohtaan
on havaittu olevan tärkeä merkitys lapsen kiinnostuksen heräämiselle. Lapselle,
jolle on luettu paljon, myös luetun ymmärtäminen on usein helpompaa. Silloin
lukuinto syttyy herkemmin, mikä puolestaan johtaa lukijaksi sitoutumiseen ja
edelleen taitavan lukijan polulle.
Jotta voi syntyä kiinnostus lukemista kohtaa, kirjoja tulee olla helposti saatavilla. Tartu tarinaan -hankkeessa pyritään edistämään kirjojen pariin pääsemistä. Hankkeen lukuboksit sisältävät paitsi kirjoja selattaviksi ja luettaviksi niin myös vihjeitä siitä, miten tekstejä voi lasten kanssa lukea ja käsitellä niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa.
Lisäksi
meillä on Suomessa maailman tihein kirjastoverkko, joka mahdollistaa helpon
pääsyn kirjojen äärelle. Kirjaston käytön on havaittu olevan yhteydessä ennen
kaikkea myönteisiin asenteisiin ja motivaatioon lukemista kohtaan. Säännölliset
kirjastokäynnit vanhempien kanssa ovat lapselle arvokkaita yhteisiä kokemuksia.
Kirjaston käyttö tarjoaa lapselle paitsi laajan ja monipuolisen kirjatarjonnan,
myös ensimmäisiä päätöksenteko- ja itsemääräämismahdollisuuksia. Tämä vahvistaa
lapsen osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden kokemuksia.
Suomessa
on vahva iltasatujen lukemisen perinne. Tutkimushavaintojemme mukaan alle
3-vuotiaiden lasten perheistä 84 prosenttia harrastaa iltasatujen lukemista
lähes päivittäin, mutta jo 6-vuotiaille iltasatuja luetaan selvästi harvemmin. Vanhempien
ja lasten ajasta kilpailevat nykyään monet asiat. Vielä 3-vuotiaat katsovat
enemmän kirjoja kuin televisiota, mutta useammin televisiota kuin kännykkää tai
muita mobiililaitteita. Sen sijaan 6-vuotiailla television katsominen on
ohittanut kirjojen lukemisen ja erilaisia mobiililaitteita käytetään selvästi
enemmän kuin luetaan kirjoja. Vanhemmat voivat ajatella, että kun lapsi oppii
itse lukemaan niin hänelle ei tarvitse enää lukea ääneen. Kestää silti vielä
melkoisen pitkään, ennen kuin lapsen lukutaito on niin hyvä, että hän pystyy
itse lukiessaan seuraamaan kertomuksen monimutkaisia juonenkäänteitä ja
nauttimaan lukemastaan. Juuri tässä vaiheessa, kun lapsen oma lukutaito on
vasta vahvistumassa, hän hyötyy erityisen paljon ääneen lukemisen hetkistä.
Kaikki
lapsen varhaiset lukemiseen liittyvät kokemukset kotona ja päiväkodissa yhdessä
selittävät lapsen lukemisen sujuvuutta ja lukuintoa myöhemmin koulussa. Kun vanhemmat
kysyvät käytännön neuvoja siitä, kuinka he voisivat tukea lapsensa lukutaidon
kehitystä, voisi tuen tiivistää kolmeen keskeiseen toimintoon: (1) Lue lapselle.
(2) Lue lapsen kanssa. ja (3) Kuuntele, kun lapsi lukee. Lukiessa syntyy
aikuisen ja lapsen välille yhteenkuuluvuuden tunne, joka tuottaa mielihyvää
molemmille. Jaettu kokemus kirjan äärellä antaa myös yhteistä keskusteltavaa.
Yksinkertaisilla asioilla kuten mukavalla asennolla, kirjan ääreen
käpertymisellä ja television ja kännykän sulkemisella saadaan alulle lukemisen rutiineja.
Ne edistävät myös lapsen keskittymiskykyä, jota tarvitaan kaikissa
oppimistilanteissa. Kun lapsi oppii itse lukemaan, aikuisen kuunteleva läsnäolo
kannustaa lasta harjoittelemaan itse.
Tartu tarinaan yhdessä
lapsen kanssa. Lukemattomat yhteiset seikkailut odottavat.
Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori.